Korkeakoululaitoksesta ja Ruottin korkeakoulusta

Korkeakoululaitoksen webbpaikka hsv.se


Hsv.se oon Korkeakoululaitoksen webbpaikka. Siinä oon ylheistä tietoa Ruottin korkeakoulusta. Siinä oon muumuassa tietoa Korkeakoululaitoksesta, siittä mitenkä korkeakoulut ja yniversiteetit toimiva, tietoa laista ja asetuksia (förordningar) jokka ohjaava korkeakoulua ja siittä mitenkä ulkomaa-laisia koulutuksia arvioihaan. Webbpaikala oon kans ajankohtasta statistiikkiä korkeakoulusta.  Korkeakoululaitoksen julkasuja, niinku raporttia ja päätöksiä löytyy kans webbpaikalta.

Hsv.se oon kirjotettu ruottiksi. Tässä tietoa ja länkkiä Ruottin korkeakoulusta meänkielelä.

Ruottin korkeakoulu


Ruottissa valtiolla oon vastuu korkeakoulutoiminasta. Valtiopäivät ja hallitus päättävä mikkä säänöt jällaava ja mitenkä resyrsit jaethaan. Mutta yniversiteetit ja korkeakoulut oon kuitenki ittenäiset viranomhaiset. Se tarkottaa ette net itte päättävä paljon omasta työstä.

Yniversiteetitten ja korkeakouluitten välilä ei ole isoja eroja. Kaikki yniversiteetit ja usseimat korkea-koulut oon valtiolisia. Yks ero oon kuitenki, ette yniversiteetistä aina saattaa jatkaa tutkiakoulu-tuksheen ko peruskoulutus eli ylempi koulutus oon valmis. Sitä ei aina saata tehhä korkeakoulussa.

Ruottissa oon 37 yniversiteettiä ja korkeakoulua. Net tekevä työrä koulutuksen ja tutkimuksen kans yhtheistyössä muun yhtheiskunnan kans. Oon kans olemassa joitaki yksityisiä (privaattia) koulutus-järjestäjiä joila oon oikeus tarjota korkeakoulukoulutusta. Korkeakoululaitoksen webbpaikala oon lista jossa oon osotheet kaikhiin yniversiteethiin ja korkeakouhluin.

Tätä Korkeakoululaitos tekkee


Tukkee korkeakouluitten kvaliteetti-kehitystä


Korkeakoululaitos tarkastaa yniversiteetitten ja korkeakouluitten koulutuksia sillä ette kollata ja kehittää niitten kvaliteeta. Met halvama inspireerata ja antaa korkeakouluile työkaluja heän koulu-tuksitten parantamiseksi. Sen takia met neljän vuen-periuutittain arvioima kaikki koulutukset jokka johtava ylheisheen eksaahmiin eli ammatti-eksaahmiin ja tutkiakoulutuksheen. Tähän työhön kuuluu ette tarkastaa yniversiteetitten ja korkeakouluitten oikeuen antaa eksaamia. Näitten arvioinitten perustheela met annama palautetta (återkoppling) korkeakouluile ja julkasemma raporttia ja kansalisia kuvia.

Korkeakoululaitos harkittee (prövar) kans korkeakouluitten hakemukset oikeuesta saa antaa vissin koulutuksen eksaamia. Jos koulutus täyttää kvaliteetti-vaatimukset, hakemus hyväksythään.

Arvioittee ulkomaalaiset koulutukset


Se jolla oon valmis ulkomaalainen koulutus, saattaa saa Korkeakoululaitoksen arvioihmaan sen. Met ilmotamma silloin mikä ruottalainen koulutus vastaa sitä ulkomaalaista eksaamia. Met annama kans tietoja yniversiteetile, korkeakouluile ja työnantajille siittä mitenkä ulkomaalaisia koulutuksia hyväksythään Ruottissa.

Jokku korkeakoulukoulutukset johtava ammathiin jokka oon säänöstelty (reglerade) Ruottissa. Ulkomaalaisen koulutuksen niihin ammathiin arvioittee se viranomhainen jolla oon vastuu juuri siittä ammatista.

Tässä alhaala oon lista siittä mikkä viranomhaiset net oon jokka hoitava säänösteltyjä ammattia.

Reglerat yrke/Säänöstelty ammatti Behörig myndighet/Oikea viranomhainen
Advokat /advokaatti. Sveriges advokatsamfund »
Apotekare/apteekkari, arbetsterapeut/työterapeutti, audionom/audionoomi, barnmorska/paarnmurska, biomedicinsk analytiker/biometesiininen analyytikkeri, dietist/dietisti, kiropraktor/kiropraktori, logoped/logopeedi, läkare/tohturi, naprapat/naprapaatti, optiker/optiikkeri, ortopedingenjör/orttupeedi-insinööri, psykolog/psykoloogi, psykoterapeut/psyykkoterapeutti, receptarie/reseptaari, röntgensjuksköterska/rönkkisysteri, sjukgymnast/siukkavoimistelia, sjukhusfysiker/siukkatupafyysikkeri, sjuksköterska/siukkasysteri, tandhygienist/hammashygienisti, tandläkare/hammaslääkäri Socialstyrelsen »
Auktoriserad tolk/Aukturiseerattu tulkki, auktoriserad översättare/aukturiseerattu kääntäjä Kammarkollegiet »
Brandskyddskontrollant/Palosuojakontrolantti Myndigheten för samhällsskydd och beredskap »
Elinstallatör/sähkö-asentaja Elsäkerhetsverket »
Fastighetsmäklare/Fastiheettimäklari Fastighetsmäklarnämnden »
Lärare inom det offentliga skolväsendet/Julkisen koulun opettaja Skolverket »
Trafiklärare/instruktor vožnje Transportstyrelsen »
Veterinär/Elläinlääkäri Jordbruksverket »
Väktare/Vahti Länsstyrelsen i Stockholms län »
Näringsintyg för egenföretagare/Elinkeinointyykiä yksityisyrittäjille Stockholms handelskammare »
Lue enämpi ulkomaalaisen opettajakoulutuksen arvioinista ja pätevyysharkinasta (behörighetsprövning) Korkeakoululaitoksen brosjyyristä.

Informeeraa opinoista ja innostaa opiskelheen


Korkeakoululaitos informeeraa korkeakouluopinoista webbpaikala www.studera.nu ja usseissa painetuissa brosjyyrissä. Sitte oon kans Internethiin-perustunnu käsikirja doktorantile. Met tehemä kans työtä asentheitten vaikuttamisessa sen takia ette saattasimma lisätä semmositten opiskelioitten ossuuta jokka tuleva koista jossa ei ole opiskeltu eli joila oon muu eetninen tausta ko ruottalainen.

Seuraa sitä, johtavatko koulutukset työhön


Korkeakoululaitos seuraa ja raporteeraa jatkuvasti kehityksestä ja trentistä työmarkkinoila. Met kollaama jos eri aluheile koulutethaan tarpheeksi monta. Met kattoma kans mitenkä niilä ihmisillä mennee työmarkkinoila joita oon koulutettu eri aluheila.

Seuraa opiskelioitten oikeusturvaa


Korkeakoululaitos seuraa ja tarkastaa miten yniversiteetit ja korkeakoulut käyttävä lakia ja asetuksia (förordning). Sen met tehemä senki takia ette opiskelioita koheltas oikeus-turvalisesti. Met tehemä nämät tarkastukset maan hallituksele, omasta alotheesta ja yksittäisitten ihmisitten ilmotuksitten perustheela.

Analyseeraa ja selvittää korkeakoulusysteemiä


Korkeakoululaitos analyseeraa yniversiteetitten ja korkeakouluitten toimintaa, ja julkasee analyysiä ja temaattisia tutkimuksia. Niitten päämäärä oon ensikäessä ette antaa perustietoa valtiopäivile ja maan hallituksele niin ette net saattava tehhä tärkeitä päätöksiä jokka koskeva yniversiteettiä ja korkeakouluja. Met halvama kans, ette meän selvitykset, esimerkiksi sivistyksestä, tasa-arvosta ja toimintarajotetuitten (funktionshindrade) samanarvosen kohtelun puolesta, vaikuttava korkeakoulun kehityksheen.

Tekkee yhtheenvetoja statistiikistä korkeakoulusektorilla


Korkeakoululaitos vastaa julkisesta yniversiteetti- ja korkeakoulustatistiikistä. Met päätämä mitä tietoja koothaan ja mitenkä niitä käsitelhään. Met kokoama muumuassa statistiikkiä oppilasmäärästä eri koulutuksissa, ikä- ja sukupuolijaosta ko oon kyse korkeakouluitten opettajista ja siittä paljonko aikaa käytethään tutkimisheen eri aihneissa. Met analyseeraama ja julkasemma statistiikin jatkuvasti meän webbpaikala ja joka kevä meän vuosiraportissa.

Seuraa korkeakoulukoulutuksia muissa maissa


Korkeakoululaitos seuraa kehitystä yniversiteetti- ja korkeakoulualala, ensinki Euruupassa ja USA:ssa, mutta kans muuala mailmassa. Tarkotus oon ette oppilhaila olis helpompi liikkua eri maitten ja eri koulutussysteemitten välilä. Ajankohtasta tietoa met julkasemma muumuassa erityisessä uutis-preivissä.

Informasjuunia korkeakouluopinoista muila kielilä


Korkeakoululaitoksen webbpaikka hsv.se oon lyhemässä muo´ossa engelskaksi.

Korkeakoululaitoksen brosjyyrissä "Korkeakoulussa opiskeleminen" saatat lukea enämpi siittä miten Ruottin korkeakoulu toimii.

Muita korkeakoulusektorin viranomhaisia

Keskheinen opintolautakunta/Centrala studiestödsnämnden, CSN, hoitaa opintolainoja ja muita opintotukia.

Kansanvälinen ohjelmakontturi/Internationella programkontoret tukkee kouluja, yniversiteettiä, firmoja, organisasjuunia ja yksittäisiä ihmisiä olheen matkassa kansanvälisessä yhtheistyössä.

Ruottin Instityytin/Svenska Inst it utet tehtävä oon levittää tietoa Ruottista ulkomaila ja vastata vaihtoista muitten maitten kans kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusalala ja kans yhtheiskuntaelämässä muutenki.

Korkeakoulupalvelulaitos/Verket för högskoleservice, VHS, hoitaa pääsyn usseimphiin koulutus-ohjelhmiin ja tehtävän net oon saahnee korkeakouluilta ja yniversiteetiltä.

Pdf-dokymentitten lukia ja brosjyyritillaukset


Sie tarttet ohjelman Acrobat Reader ette saatat lukea pdf-dokymentit. Sen saatat hakea ilmaseksi Adoben webbpaikalta.

Saatat kans tilata paperi-värsuunin brosjyyristä. Sen tehet meän webbkaupasta jossa oon julkasuja.